KOTISEUTUYHDISTYKSEN TOIMINTA-AJATUS
Myllykosken seudun kotiseutuyhdistys on perustettu vuonna 1963. Perustamiskokouksessa oli paikalla 15 henkilöä.
Keväällä 1963 hyväksyttiin yhdistykselle säännöt, joiden mukaan yhdistyksen tarkoituksena on:
1. herättää kotiseudun väestössä elävää mielenkiintoa ja harrastusta seudun menneisyyteen sekä kotisudun kaikinpuoliseen kehittämiseen ottaen huomioon sen omat paikalliset piirteet ja huomioiden erityisesti maaseutuyhteiskunnan muotoutumisen teollisuusyhteiskunnaksi
2. työskennellä kotiseudulla sen arvokkaan kansanperinteen tunnetuksi tekemiseksi, vaalimiseksi ja säilyttämiseksi
3. löytää, esittää ja tukea toimenpiteitä Myllykosken seudun luonnonsuojelun ja kaikinpuolisen kotiseudunhoidon hyväksi.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys suorittaa kansanperinnettä koskevaa keräys- ja julkaisutoimintaa sekä valistustyötä sekä järjestää kokoontumistilaisuuksia ja retkiä.
MYLLYKOSKEN SEUTU ENNEN JA NYT
Alueen valtasuoni Kymijoki on virrannut paikallaan jääkaudesta asti. Myllykoski ja Ummeljoki kylinä ovat muodostuneet kolmen kosken rantamille. Ylhäältä alas ne ovat Niskakoski, Keskikoski ja Suolasenkoski. Niskakoskessa on jo lähes sadan vuoden ajan ollut pato ja voimalaitos, joka on tuottanut sähköä ja pyörittänyt paperitehtaan hiomon koneita. Sähkön tuotanto jatkuu edelleen.
Muut kaksi koskea on perattu ja uomia syvennetty, joten kuohuista ei ole enää kuin muistot jäljellä.
Myllykosken ja Ummlejoen kylien lisäksi kotiseutuyhdistyksen toiminta-alueen nimistöön kuuluvat muiden muassa Keltakangas ja Rautakorpi. Nykyisen Myllykosken alue oli itse asiassa ennen nimeltään Viiala. 1800-luvun loppupuolella rakennetun rautatien asemapaikan nimeksi annettiin kuitenkin sekaannusten välttämiseksi Myllykoski, joka vähitellen vakiintui koko kylän nimeksi. Viiala on kuitenkin edelleen nimenä käytössä Myllykosken eteläosan alueilla ja monissa muissakin yhteyksissä kuten Viialan koulun nimessä.
Alueen teollistuminen alkoi 1800-luvun lopulla rakennetun Ummeljoen puuhiomon myötä. Teollisuus alkoi jurtua myös joen itäpuolelle Niskakosken kohdalla, jonne alkoi muodostua paperiteollisuutta. Ensimmäinen paperikone käynnistyi vuonna 1905 ja koneita raknnettiin lopulta yhteensä seitsemän.
Koko ajan suurteollisen kehityksen rinnalla maataloudella ja pienteollisuudella on ollut huomattava merkitys alueen hyvinvoinnille.
Vuoteen 1975 joen itäpuoli kuului Sippolan ja länsipuoli Anjalan kuntaan. Kyseisenä vuonna kunnat yhdistyivät Anjalankosken kauppalaksi ja myöhemmin kaupungiksi. Nykyisin alue kuuluu Kouvolan kaupunkiin.